keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Maisemia

Olen viime päivinä metsästänyt vauvalle Manduca-kantoreppua. Aiemmin meillä käytettyä kantoliinaakin on kokeiltu, mutta tämä maailmantarkkailija ei yksinkertaisesti tyydy painamaan päätään kantajaa vasten, vaan haluaa nähdä ympärilleen. En uskoisi tätä "mahdottomuutta", ellen olisi jo kantanut kahta liinassa. Tiedän miltä tuntuu, kun vauva nauttii olostaan liinassa, ja ero tähän kuikuilijaan on ilmeinen.

Manduca tuntuu säilyttävän hyvin myyntiarvonsa, tai ainakin pyyntiarvon. Löysin suomalaiselta nettikirppikseltä suhteellisen edullisen käytetyn mutta hyväkuntoisen Manduca-repun, joka sijaitsi Pohjois-Karjalassa. Myyjä vain ei ollut halukas postittamaan reppua ulkomaille, joten päädyin sittenkin tilaamaan uuden espanjalaisesta nettikaupasta. Hinta olikin parikymmentä euroa suomalaiskauppojen hintoja alempi, ja toimitus luvattiin ilman kuluja. Tämä oli ensimmäinen kerta kun NIE-numeroa kysyttiin, ja kirjoitin sen tärkeänä kirjautumiskaavakkeeseen. Nyt vain odotellaan lähetystä saapuvaksi ja toivotaan että kyyti kelpaa pikkuneidille. Reppu selässä tai rinnuksessa suuntaamme ensimmäisenä ainakin tänne:

Näkymä asunnon läheiseltä näköalatasanteelta.
Sama paikka illan pimennyttyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti