lauantai 7. joulukuuta 2013

Mandariinipuun alla

Joulukuussa ollaan, sitä on vaikea uskoa. Lasten joulukalentereista on kuitenkin jo kuusi luukkua auki, pihalla on jouluvalot, ja perheen pienin suu maistelee hedelmäsosetta. Flunssan ja siitä seuranneen ja lasten öitä piinaavan yskän kanssa arki on ollut sen verran kiireistä, ettei liikenevää tietokoneaikaa ole riittänyt blogipäivityksille.

 Ensimmäisenä adventtina.
Ensimmäisenä adventtina olimme Los Bolichesin kirkossa, jonka suomalaisessa jumalanpalveluksessa kerholaiset lauloivat yhteiskulkueessa partiolaisten kanssa virren Tiellä ken vaeltaa. Onneksi menimme ajoissa paikalle, kirkko täyttyi ääriään myöten. En tiedä, olenko kuullut hoosiannaa koskaan yhtä kuuluvasti kajautettuna kirkon penkissä. Syy löytyi kirkon etuosasta: paikalla oli Aurinkorannikon kuoro, ilmeisen taitava ja monipuolinen joukko laulajia, jotka esittivät lopuksi joulukonserttiohjelmistoonsa kuuluvan Hoosianna-virren myös erillisenä kuoroesityksenä. Kerholaiset asettuivat kulkueensa jälkeen kirkon etupenkkiin, ja mietin kirkon keskivaiheilla istuessani, mahtoiko mahtipontisesti laulava musta-punapukuisten miesten ja naisten joukko pelottaa pienimpiä. Oma kolmevuotiaamme oli ainakin kiivennyt kerhotädin syliin, mihin sitten torkahtikin...!

Vaan kuulkaas, huomenna ei mennä Korkeasaareen, vaan...

Huomenna saapuu mummo ja taata, mummo ja taata, mummo ja taata. Huomenna saapuu mummo ja taata, 
tänne Espanjaan!


3 kommenttia:

  1. Oikeammin tänään, mutta huono uutinen on, että lapset sairastuivat yöllä oksennustautiin.

    VastaaPoista
  2. Voi ei! Sielläkin vatsatautia. Toivottavasti paranee nopeasti niin pääsevät lapset nauttimaan mummon ja taatan seurasta :)

    VastaaPoista
  3. Lapset alkaa olla jo ok, aamupalalla haluttiin jo leivän päälle Koskenlaskijaa ja Herkkumaksamakkaraa. Kaikkea sitä mummon kassista löytyi :)

    VastaaPoista