Oli ihanaa että matkalaiset pääsivät osallistumaan myös kerhon joulujuhlaan, jonka joulukuvaelmassa viisi- ja kolmevuotiaat olivat enkelin ja paimenen rooleissa. Niin sujuvasti isovanhemmat sujahtivat tähän elämänmenoon, että lapset huutelivat mummoa tottuneesti vielä lähdön jälkeisenä päivänäkin kotiovesta sisään tullessaan. Ja loma-ajan "mummola", lähin hostelli, olisi vetänyt puoleensa vielä tänäänkin, kun kolmevuotias olisi halunnut leikkipuistosta kotiin kävellessä käydä katsomassa ovatko mummo ja taata siellä. Sama pikkumies oli mummon ja taatan saapuessa sitä mieltä, että Suomessa asuva eno voisi Mazdalla hakea heidät Malagan lentokentältä ja tuoda tähän meille. Välimatkat ovat tietenkin pienelle ihan käsittämättömiä, varsinkin nyt kun pidempi asuminen täällä on jo häivyttänyt matkalla olemisen tunnun. Se on tietysti toivottavaakin. Kerhon ja tämänhetkisen kodin ympärillä pyörivä arki on tullut tutuksi ja turvalliseksi.
Mutta reissussa ollaan, ja pieniä arjen eroja tulee vastaan jatkuvasti. Tänä aamuna meiltä loppui lämpimän veden tulo. Iltapäivällä kärräsimme oranssia Repsolin kaasupulloa pitkin Pacosia, mutta lähin huoltoasema olikin vaihtanut kaasutoimittajaa, joten se ei kelpuuttanut pulloa. Loppujen lopuksi mies pyörähti tuttavan kyydillä molempien tyhjien pullojen kanssa Bolichesin Repsolilla, ja nyt suihkussa tarkenee taas.
 |
| Yhdistelmärattaista on moneksi, mutta joskus kannattaa kilauttaa kaverille. |
Lämpeneekö siellä vesi kaasulla? Taitaa olla maailmalla paljon asioita joita ei voi edes arvailla kun ei ole kotimaasta juurikaan poistunut :)
VastaaPoistaLämpenee aika monissa asunnoissa. Kaasun käyttö on halvempaa kuin veden lämmittäminen sähköllä. Se ei tunnu mitenkään käytännössä, lämmitin vaan käynnistyy kun hanan kääntää kuumalle. Lämmittimen kaapista kuuluu tsup, ja vähän kaasun hajua tuntuu keittiössä jonka perukoilla kaappi on. Tulee kesämökki mieleen. Kerrostaloissa lämmittimen kaappeja näkee parvekkeilla.
VastaaPoista