Tiikeri on tigre

Positiivareiden ajatusten aamiaisesta tänä maanantaina:

"Älä koskaan peräänny tilaisuuden edessä, 

jos kyse on sellaisesta, mitä todella haluat tehdä. 

Jos pakenet, tilaisuus ajaa sinua takaa koko loppuikäsi."

Siltä se tuntuu, ja käytännön asioiden edetessä suunnitelma tuntuu yhä luonnollisemmalta. Vuokrasopimus on. Varastoja on. Pakkaustarvikkeita on tilattavissa. Näillä näkymin kodin irtain lähtee syksyllä seitsemäksi kuukaudeksi varastohotelliin. Pidän ajatuksesta, että jokseenkin koko muuttokuorma on "puhelinsoiton päässä", ei tavara kerrallaan sinne tänne sullottuna paikkoihin, joista ne pitäisi yhtä yksitellen noukkia takaisin.

Viikonloppuna talven suunnitelma tuli kerrotuksi myös lopuille lähtijöille, eli perheemme 2- ja 5-vuotiaille tenaville. Pienempi tuskin ymmärtää mistä on kysymys, mutta 5-vuotias tarttui toimeen, tarkemmin sanottuna kieleen, ja alkoi kysellä eläinten nimiä espanjaksi. Pettyi kun en osannut. Lupasin opetella.

Edit: Siis lasketaanpa uudelleen. Kahdeksaksi kuukaudeksi.

Aasinkorva

Ystäväni muutti perheensä kanssa Englantiin pian vuosi sitten. Kodintavaroiden "lähtöselvityksessä" meille päätyi pino kirjoja ja amppelikukka, aasinkorva. Kasvi pääsi aurinkoiselle paikalle keittiömme ikkunaan ja on voinut hyvin. Jälkikasvuakin on tullut, kiivaaseen tahtiin kasvavat, riippuvat varret ovat jo useasti hiponeet pöydän ääressä istujia, ja anoppini leikkasi kasvista komeat pistokkaat.

Soitto vuokraemännälle ratkaisi suunnitelmamme tämän asunnon suhteen. Sanomme tämän kotoisasti seitsemän vuotta palvelleen kolmion irti elokuun loppuun. Kesäksi tiedossa on siis tavaroiden karsintaa ja varastointia. Piano pääsee talveksi hyvään kotiin ystäväperheen luo.

Mutta aasinkorva. Siinä tuntuu olevan taika. Että mekin, vastoin kaikkia odotuksia ja tässä elämäntilanteessa päädymme muuttamaan määräajaksi ulkomaille. Kuka lähtee seuraavana? Kuka ottaa aasinkorvan? ;-)

Kuukautta aiemmin matkaan

Espanjan-asunnon vuokraisännän kanssa asiat ovat edenneet nopeasti. Koska asunto sijaitsee suomalaisen koulun lähellä, on asunto ollut vuokralla koulun lukuvuoden mukaan. Alkuperäinen suunnitelmamme lähteä vasta lokakuussa aikaistuikin kokonaisella kuukaudella! Kysymys: miten mies saadaan irti töistä jo kuukautta suunniteltua aiemmin? Vastaus: kesälomalla. Niinpä tänä vuonna yhteinen kesämme alkaa vasta syyskuussa. Lokakuun alku ennen miehen vanhempainvapaan alkua tilkitään isyysvapaalla, jota jää jäljelle kaksi viikkoa jos siitä käyttää vain viikon vauvan syntyessä. Äiti ja anoppi, tervetuloa meille!

Seuraava kysymys oli, mitä tehdään asunnolle ja kodintavaroille talven ajaksi. Vaihtoehtoja tuntui olevan kolme: 1) Asunnon irtisanominen, turhasta eroon hankkiutuminen ja loppujen laittaminen varastoon. 2) Asunnon säilyttäminen sellaisenaan ja lisäksi miehen veljen tavaroiden varastoiminen sinne puoleksi vuodeksi. 3) Asunnon alivuokraaminen kalustettuna.

Selvitin vaihtoehtoa yksi vertailemalla varastoinnin hintoja. Itsepalveluvarastojen sijaan kätevämmältä ja myös yllättäen niitä halvemmalta vaikutti muuttofirman varastointipalvelu. Ideana olisi, että asunto tyhjennettäisiin ja muuttofirma ottaisi muuttokuorman varastoonsa määrätyksi ajaksi. Pyysin tarjouksen yhdeltä muuttofirmalta, mutta hinta jäi edelleen aika suolaiseksi.

Itsepalveluvarastoissa taas kaiken tavaransiirron saisi tehdä itse, mutta kokonaishinta pitkälle varastointiajalle oli silti muuttofirman varastoa kalliimpi. Syynä lienee mm. varaston sijainti; sen on oltava ihmisten ilmoilla, sillä tavaroihin on tarkoitus päästä käsiksi varastoinnin aikanakin. Muuttofirma sen sijaan pakkaa tavarat puukonttiin ja vie kontin määräajaksi jonnekin päin Suomea, ja toimittaa tavarat varastoinnin päättyessä uuteen osoitteeseen.

Vaihtoehto kaksi oli houkutteleva helppouden vuoksi, mutta hylättiin hinnan takia. Ei olisi järkeä eikä varaa maksaa vuokraa kahdesta asunnosta vanhempainvapaan aikana.

Jäljelle jäi siis vaihtoehto kolme. Lain mukaan vuokra-asunnon alivuokraaminen asumiskäyttöön on sallittua omin päin, jos vuokrattava ala on alle puolet huoneistosta. Vuokraemäntämme on tunnetusti varsin kiltti ja ymmärtäväinen, mutta tuntien naapuruston tarkkailevat silmäparit päätimme kuitenkin tehdä asian täysin avoimesti, ja niinpä olen pian soittamassa vuokraemännälle sopiakseni asiasta. Suunnitelmana on siis tarjota asuntoa vuokralle kalustettuna kaksiona, 10-neliöisestä lastenhuoneesta tehdään lukittava varasto poiskarsittavalle irtaimistolle. Pitäkää peukkuja!

Kevät tulee, onko talven pakko?

Kolmas lapsi, kolmas kerros, ensi talvena kolmet toppavaatteet... Näitä huomasin miettiväni vauvavatsan kasvaessa ja toppavaatteiden vaihtuessa välikausipukuihin. Ja sen jälkeen: A niin kuin aurinko, Andalusia, apartemento... Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Pikkuhiljaa suunnitelmat alkoivat konkretisoitua, ja kun aloimme ottaa asioista selvää, vauhti vain kiihtyi. Tässä kohtaa toukokuuta olemme päättäneet seuraavaa: mies pitää vauvan synnyttyä ja äitiysrahakauden päätyttyä kuusi kuukautta vanhempainvapaata, jonka ajaksi muutamme puoleksi vuodeksi Espanjaan. Minä käännösyrittäjänä pistän toiminimeni takataskuun ja teen töitä Espanjassa mahdollisuuksien mukaan. Niin, aivan, siinä vaiheessa noin kolmikuisen vauvan äitinä. Paikka on Fuengirola, asunto on suomalaisomisteinen rivitaloneliö (hämmästyttävä löytö, siitä lisää myöhemmin) ja isommat lapset ilmoitetaan Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan päiväkerhoon.

Ensin ajatus vuokra-asunnon hankkimisesta Espanjassa tuntui ylitsepääsemättömältä. Välittäjiä, ilmoituksia, asuinalueita... suhteellisen edullisia hintoja kuitenkin, mutta, ääh. Voiko asunnon vuokrata näkemättä sitä ennalta? Eräältä foorumilta löysin nimityksen tällaisille henkilöille, heitä kutsutaan idiooteiksi. 

Samaan aikaan lueskelin kahden perheenäidin matkablogeja asumisesta Espanjan Aurinkorannikolla. Toinen blogisti suositteli lämpimästi Los Pacosin rauhallista rivitaloaluetta, ja kertoi siellä olevan espanjalaisten omistamia tilavia perhekoteja joita voi kyllä vuokrata "jos vaan kielitaito riittää". No ei riitä. Talar dom svenska? 

Haravoin kuitenkin alueen vuokra-asuntoja ja törmäsinkin suomalaismiehen ilmoitukseen kolmen makuuhuoneen rivitaloasunnosta. Ilmoitus oli vuodelta 2011. Otin kuitenkin yhteyttä ilmoittajaan josko asunto olisi tarjolla vuokralle talvikaudelle 2013-2014 ja vastaus tuli heti: kyllä se on. Pääsimme jo samana iltana tiiviiseen sähköpostiviestien vaihtoon, ja seuraavana päivänä sain meiliini kuvia asunnosta. Asunto vaikutti juuri sopivalta. Tarkastelimme asunnon sijaintia Googlen karttapalvelusta ja huomasimme iloksemme, että lasten suunniteltuun päiväkerhoon on asunnolta matkaa puoli kilometriä. "Kävelin" reitin kokeeksi palvelun katunäkymässä. 

Lähdemmekö? Idiootti-menetelmällä? Kyllä.

Idiootit vapputunnelmissa.